Seitoja ja seidan palvontaa

 
Samuli Paulaharjun  Seitoja ja seidan palvontaa -kirjan kansikuva

Lappi oli pitkästä kokemuksestaan tullut huomaamaan, että sellaiset kivet olivat väkeviä ja pyhiä ja antoivat tarvittaessa voimaa ja apua, kun vain osasi oikein pyytää.

Samuli Paulaharhu on yksi Suomen merkittävimmistä kansanperinteen kerääjistä. Hän tallensi maailman, jota ei enää ole. Paulaharjun yksi suurimmista elämäntöistä liittyy Lappiin. Hän kulki Lappia ristiin rastiin vuosikymmenten aikana ja tallensi varsinkin saamelaista suullista perinnettä. Paulaharju myös piirsi ja valokuvasi keruumatkoillaan ja loi siten upean kuvakokoelman.

Vuonna 1932 julkaistu Seitoja ja seidan palvontaa on upea osoitus Paulaharjun kunnioituksesta saamelaisia ja heidän pyhiä paikkojaan kohtaan.

Hinta: 10,00 € (sis. Alv. 13,5%) + postikulut

  • Verkkokaupassa tilattuihin kotimaan ja ulkomaan toimituksiin lisätään postikulut. Tilauksen koosta riippuen paketin hinta vaihtelee 5,90–7,90 € välillä.

    • Postipaketti XXS: 25 x 35,3 x 3 cm, 2 kg 5,90 €

    • Postipaketti S: 11 x 32 x 42 cm, 35 kg, 7,90 €

    Kaikki toimitushinnat sis. ALV 10 %.

    Tutustu tilaus- ja toimitusehtoihin

  • Samuli Paulaharju: Seitoja ja seidan palvontaa

    Tietokirjat

    ISBN: 978-952-7344-33-0

    Nidottu, 96 sivua

    KL: 49.2

    Koko: 110 x 180 x 15

Kirjailijasta

Samuli Paulaharju (1875- 1944 Oulu) oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä. Paulaharju oli myös merkittävä suomalainen valokuvaaja.

Paulaharju tapasi ihmisiä, haastatteli heitä ja kirjoitti muistiin tuhansia sivuja vanhojen kertomuksia entisistä tavoista, taioista ja tapahtumista yli neljänkymmenen vuoden aikana. Paulaharju otti myös keruumatkoillaan runsaasti valokuvia, ja hän piirsi taidokkaasti kohteita ja vanhoja esineitä. Matkat hän teki vuodesta toiseen pääosin jalan - satoja, jopa tuhat kilometriä kesässä.

Elämänsä aikana Paulaharju julkaisi kymmeniä teoksia ja satoja lehtijuttuja, ja hän oli Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1943. Sekä Paulaharjun kuvaileva että suoremmin kansatieteellinen tuotanto nauttii suurta arvostusta, ja hänen kirjoistaan ilmestyy uusia painoksia.

Paulaharju osui tallettamaan myöhemmin kirjaimellisesti kadonnutta maailmaa esimerkiksi teoksessaan Sompio. Sompion kylät jäivät sotien jälkeen tekoaltaiden alle. Sama koskee tietysti Petsamon kuvauksia. Kaunokirjallisin perustein Tunturien yöpuolta puolestaan on kulttikirjan maineessa, jonka se on saavuttanut sekoittamalla omaperäisesti tarinaperinteeseen yleismaailmallisen kauhukertomuksen aineksia.

Samuli Paulaharjun elämäntyön tunnettuuden parantamiseksi ja hänelle tärkeiden kansanperinteen keräämisen ja julkaisemisen sekä perinteisen käsityötaidon ja rakennustaidon edistämiseksi on perustettu Samuli Paulaharjun Säätiö.

Edellinen
Edellinen

Silmänkääntäjä

Seuraava
Seuraava

Uusi nainen, uusi moraali